Työssä onnistuminen

Vaimoni Arja Kalistaja-Tikka on Stepbystepin järjestämässä työnohjaajakoulutuksessa, johon liittyen hän haastatteli minua. Tämä pieni haastattelu synnytti itselleni paljon ajatuksia. Ihminen on hypersosiaalinen olento. Reagoimme kysymyksiin ja keskusteluun eri tavoin kuin omiin ajatuksiimme, jonka takia valmennukset ja haastattelut toimivat. Tällaista tekemistä varten muotoillut palaveritkin voisivat olla toimivia. Asioiden jakaminen on hyvä asia niin monella eri tavalla, ettei niitä mahdu tässä luetteloimaan. Tässä on tuo haastattelu, joka itselleni herätti hyviä kysymyksiä liittyen työssä onnistumiseen ja mitä siihen tarvitaan. 

Onnistumisen tunnistaminen ja hyödyntäminen

1. Kerro tilanteesta, johon liittyy onnistumisen tunne.

Töissä on ollut tilanteita, jolloin olen onnistunut kerralla tekemään virheettömästi monimutkaisen koodaustyön. Esimerkiksi olen toteuttanut 4 rivin mittaisen SQL queryn, jossa oli useampi subquery ja monta joinia. Silloin on herännyt ajatus “Olenpa pelottavan taitava”.

2. Miten tarkalleen sen teit? Miten sait sen aikaan konkreettisesti?

Ajattelin ensin osaamiseni avulla kaiken valmiiksi ja sitten toteutin ajattelemani käytännössä. Ohjelmistotyötä voi tietenkin pilkkoa palasiksi, mutta jos voi mielessään hahmottaa kokonaisuuden ja tunnistaa kerralla sen eri vaihtoehdot ja virhetilanteet, on helpompi saavuttaa sisäinen varmuus siitä, että ratkaisu voisi toimia.

3. Mitä taitoja sinulla on täytynyt olla, että olet voinut onnistua tuossa?

Keskittymiskyky ja kyky järjestää olosuhteet, joissa voi keskittyä. Lisäksi hyvät tiedonhakutaidot, kyky hahmottaa olennainen ja luotettava tieto sekä pitkä työkokemukseni ovat tärkeitä onnistumiselle. Kokemuksen ja iän karttuessa olen yhä enemmän alkanut ymmärtää, miten suuri merkitys on sillä miten itse järjestelee ympäristönsä ja toimintatapansa.

4. Millä tavalla olet oppinut tuollaiset taidot?

Ryhtymällä tekemään ja tekemisen lomassa etsimään tarvittavat lisätiedot. Jos kyseessä on ihan uusi asia, luen ensin esimerkiksi jonkin oppaan. Joskus uusia asioita pitää ensin kokeilla ja testailla. Tiedän, että joillekin on luontaista oppia kursseilla, mutta itse olen käytännössä yli 30 vuoden mittaisen urani aikana oppinut kaiken osaamiseni työn ohessa.

5. Kun nämä taidot vahvistuvat edelleen, mihin uuteen tai hyvään ne sinut johdattavat?

Taitojen avulla voin luotettavasti opettaa toisia ja neuvoa, miten heidän kannattaa toimia. Ymmärrän myös, ettei kaiken toteutetun tarvitse olla priimaa. Yksilösuoritusten ihannoinnin sijaan yhteisön merkitys nousee esiin. Lisäksi se, että työtä tehdään tavalla joka ei kuluta ihmistä loppuun vaan sallii palautumisen työn lomassa muodostuu tärkeämmäksi.

Motiivit mahdolliseen työnohjaukseen

1. Miten sinä voisit hyötyä työnohjauksesta?

Saisin apua suuren työmäärän hallitsemiseen, keskittymiseen, priorisointiin ja työn delegointiin. Näissä inhimillisiin piirteisiin liittyvissä asioissa olen joutunut toteamaan, että niitä ei ole yhtä helppo oppia manuaaleja selaamalla kuin vaikkapa uusia ohjelmointikieliä. Meillä on Väläyksellä ajatus, että projektien onnistuminen on melkein enemmän kiinni organisoinnista ja yhteistyökyvystä kuin teknisistä taidoista. Siksi meidän kannattaa tarjota henkilöstöllemme sekä teknistä edistymistä että mahdollisuus opiskella sosiaalisia ja interaktiotaitoja, sillä ne ovat avainasemassa onnistuneissa konsultointiprojekteissa.

2. Miksi juuri nämä asiat ovat sinulle tärkeitä?

Uskon, että opettelemalla uusia työtapoja ja asenteita voi saada työpinosta hoidettua asioita pois. Se on motivoivaa. Delegointi toisi enemmän keskustelua toisten kanssa. Eräs kysymys työpinosta on se, että kumpi siinä aiheuttaa enemmän stressiä; ne muutamat isot työt vaiko se suuri määrä pikkujuttuja? Ehkä kyky saada pikkuasiat järjestykseen voisi huojentaa. Toinen kysymys on se, että onko kiire vai työn määrä se enemmän rasittava seikka. Joka tapauksessa on ymmärrettävä, että vaikka ihminen osaa ajatella monimutkaisia abstrakteja asioita, se ei suinkaan ratkaise kaikkea. Monesti on vain tehtävä rutiininomaisia toimia jotta työ hoituisi.

Tämä haastattelu vahvisti omaa tunnettani siitä, että osaaminen ja sen ymmärtäminen ovat keskeisessä asemassa, kun pohditaan, miten työelämästä saa merkityksellistä ja miten onnistumisen kokemuksia voi saada. Uskon yhä vahvasti siihen, että Väläyksen ajatus osaamisen osaamisesta auttaa meitä muodostamaan työyhteisön, jossa jokainen kehittyy ja vahvistuu.